"Silloin astuu esiin Mikael, suuri enkeliruhtinas, joka seisoo kansasi suojana. Ja tulee ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä alkaen, kun kansoja on ollut, aina tuohon aikaan saakka. Mutta sinun kansasi pelastuu, pelastuu jokainen, jonka nimi on kirjoitettu kirjaan." 1
Kun kolmannen enkelin sanoma on julistettu, Jumalan kansa on tehnyt tehtävänsä. Se on saanut "kevätsateen" ja valmistunut edessä olevaan koetuksen hetkeen. Maailma on kohdannut viimeisen kokeensa ja kaikki Jumalan käskyille uskolliset ovat saaneet "elävän Jumalan sinetin". Silloin Jeesus lopettaa välitystyönsä taivaan pyhäkössä ja sanoo: "Se on täytetty." "Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä pyhittyköön edelleen. " 2 Kristus on sovittanut kansansa ja pyyhkinyt pois sen synnit. "Kuninkuus ja valta ja valtakuntien mahti kaiken taivaan alla” 3 annetaan pian pelastuksen perillisille, ja Jeesus tulee hallitsemaan kuningasten Kuninkaana ja herrain Herrana.
Kun Jeesus poistuu pyhäkössä, pimeys peittää maan asukkaat. Vanhurskaiden täytyy elää pyhän Jumalan edessä ilman välittäjää. Jumalattomia hillinnyt voima on otettu pois, ja katumattomat ovat kokonaan Saatanan vallassa. Jumalan Henki on viimein vetäytynyt pois. Silloin Saatana syöksee maan asukkaat viimeiseen suureen ahdistukseen. Jumalan
388
AHDISTUKSEN AIKA
enkelit eivät enää pidättele intohimon rajuja tuulia. Koko maailma joutuu vielä pahemman hävityksen kohteeksi kuin muinainen Jerusalem. Voimat ovat valmiina, ne vain odottavat jumalallista lupaa levittää tuhoa kaikkialle.
Jumalan lain kunnioittajia tullaan pitämään syyllisinä niihin hirvittäviin taisteluihin ja verenvuodatukseen, jotka täyttävät maailman kurjuudella. Viimeistä varoitusta seurannut voima on saattanut jumalattomat raivon valtaan, ja Saatanan yllytyksestä he ryhtyvät vainoamaan kaikkia, jotka ovat ottaneet sanoman vastaan.
Kun Jumalan läsnäolo vetäytyi pois juutalaisen kansakunnan keskeltä, papit ja kansa pitivät itseään yhä Jumalan valittuina. Temppelipalvelus jatkui; päivittäin rukoiltiin Jumalan siunausta kansalle, joka oli syyllinen hänen Poikansa vereen. Samoin kun pyhäkön peruuttamaton päätös on julistettu ja maailman kohtalo lopullisesti ratkaistu, maan asukkaat eivät tiedä sitä. Ihmiset, joista Jumalan Henki on poistunut, pitävät kiinni uskonnon ulkonaisista muodoista; pahuuden ruhtinaan innoittamina he edistävät hänen tarkoitusperiään aivan kuin taistelisivat Jumalan asian puolesta.
Kun sapatista tulee kristikunnan keskeisin kiistakysymys, sunnuntain kannattajat vaativat, ettei kirkon ja valtion harvoja vastustajia tule suvaita ja että on parempi antaa heidän kärsiä kuin syöstä kokonaiset kansakunnat sekasortoon ja laittomuuteen. Samaa perustelua käytettiin Kristusta vastaan. Kaifas sanoi:
"Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?" 4 Tämä perustelu vaikuttaa pätevältä, ja lopulta Jumalan käskyn mukaisen sapatin pyhittäjiä vastaan julkaistaan asetus, joka tuomitsee heidät ja valtuuttaa ihmiset tietyn ajan kuluttua tappamaan
389
SUURI TAISTELU
heidät. Rooman valta vanhassa maailmassa ja luopioprotestanttisuus uudessa tulevat menettelemään samalla tavalla. Jumalan kansa syöstään ahdinkoon, jota Raamattu kutsuu Jaakobin ahdistuksen ajaksi. 5
Hankittuaan petoksella Esaulle tarkoitetun siunauksen Jaakob oli joutunut pakenemaan veljensä tappouhkauksia. Vietettyään useita vuosia maanpaossa hän lähti paluumatkalle kotimaahansa. Rajalla hän joutui kauhun valtaan kuullessaan Esaun lähestyvän, epäilemättä kosto mielessään.. Jaakobin ainoa toivo oli Jumalan armossa; hänen ainoa puolustuskeinonsa oli rukous.
Yksinään Jumalan edessä hän nöyrtyi ja tunnusti syntinsä. Hänen elämänsä käännekohta oli tullut. Pimeydessä hän jatkoi rukoilemista. Äkkiä hänen olkapäälleen laskeutui käsi. Hän luuli vihollisen tavoittelevan hänen henkeään. Epätoivon voimalla hän ryhtyi kamppailemaan hyökkääjää vastaan. Kun päivä alkoi sarastaa, muukalainen käytti yliluonnollista voimaansa. Jaakob lamaantui ja lankesi avuttomana, itkien ja rukoillen, salaperäisen vastustajansa kaulaan. Hän tiesi taistelleensa liiton enkeliä vastaan.
Synnintunto oli painanut häntä pitkään; nyt hänen täytyi saada varmuus anteeksiannosta. Enkeli vaati: "Päästä minut menemään, sillä päivä valkenee." Mutta patriarkka vastasi: "En päästä sinua, ellet siunaa minua." Jaakob tunnusti heikkoutensa ja arvottomuutensa, mutta luotti silti uskollisen Jumalan armoon. Nöyrtymällä ja antautumalla tämä syntinen kuolevainen sai voiton taivaan Majesteetista.
Saatana oli syyttänyt Jaakobia Jumalan edessä hänen synnistään ja yllyttänyt Esaun marssimaan häntä vastaan. Patriarkan yöllisen taistelun aikana Saatana yritti masentaa hänet ja irrottaa hänen otteensa
390
AHDISTUKSEN AIKA
Jumalasta. Hän oli vajoamaisillaan epätoivoon, mutta hän oli vilpittömästi katunut syntiään ja piti kiinni enkelistä ja rukoili palavasti kunnes sai voiton.
Samalla tavalla Saatana tulee syyttämään Jumalan kansaa, mutta Herran käskyjen pitäjät vastustavat hänen ylivaltaansa. Hän näkee pyhien enkelien puolustavan heitä ja päättelee, että heidän syntinsä on annettu anteeksi. Hän tietää tarkasti mitä syntejä hän on houkutellut heidät tekemään ja julistaa, ettei Herra ole oikeudenmukainen, jos hän antaa ne anteeksi samalla kun hävittää hänet ja hänen enkelinsä. Hän vaatii, että heidät on jätettävä hänen käsiinsä tuhottaviksi.
Herra sallii hänen kiusata heitä ankarasti. Heidän luottamuksensa Jumalaan, heidän uskonsa pannaan äärimmäiselle koetukselle. Saatana yrittää pelästyttää heidät. Hän haluaa tuhota heidän uskonsa, niin että he antavat periksi kiusaukselle ja kääntävät selkänsä Jumalalle.
Mutta Jumalan kansan tuska ei johdu vainon pelosta. He pelkäävät, että jonkin oman puutteensa vuoksi he eivät tule kokemaan todeksi Vapahtajan lupausta: "Minä - -- varjelen sinua ja pelastan sinut siitä koetuksen hetkestä, joka kohtaa koko maailman.” 6 Jos he luonteensa virheiden vuoksi osoittautuisivat arvottomiksi, Jumalan pyhä nimi tulisi häväistyksi.
He viittaavat aikaisempaan katumukseensa ja vetoavat Vapahtajan lupauksiin. Tuskasta ja ahdistuksesta huolimatta he eivät lakkaa rukoilemasta. He tarrautuvat Jumalaan kuten Jaakob tarrautui enkeliin, ja heidän sydämensä rukous kuuluu: "En päästä sinua, ellet siunaa minua."
Jos Jumalan kansalla olisi tunnustamattomia syntejä, jotka pelon ja ahdistuksen hetkellä tulisivat heidän
391
SUURI TAISTELU
eteensä, he lannistuisivat. Epätoivo murskaisi heidän uskonsa eivätkä he pystyisi rukoilemaan Jumalalta vapautusta. Mutta heillä ei ole salaisia syntejä tunnustettavana. Heidän syntinsä ovat menneet etukäteen tuomiolle, ne on pyyhitty pois, eivätkä he pysty palauttamaan niitä mieleensä.
Herran menettelytapa Jaakobin suhteen osoittaa, ettei hän missään tapauksessa suvaitse pahuutta. Saatana voittaa kaikki, jotka puolustelevat tai yrittävät salata syntejään ja sallivat niiden jäädä tunnustamattomina taivaan kirjoihin. Mitä arvostetummassa asemassa he ovat, sitä varmempi on heidän vastustajansa voitto. Ne, jotka lykkäävät valmistautumisen ahdistuksen aikaan, eivät valmistu milloinkaan. Heidän tilansa on toivoton.
Jaakobin tapaus myös osoittaa, ettei Jumala hylkää niitä, jotka langettuaan syntiin palaavat hänen luokseen aidosti katuen. Jumala lähettää enkelinsä lohduttamaan heitä vaaroissa. Herran silmä valvoo kansaansa. Sulatusuunin liekit näyttävät nielaisevan heidät, mutta metallinsulattaja tuo heidät ulos kuin tulessa puhdistetun kullan.
Edessämme oleva ahdistuksen ja tuskan aika tulee vaatimaan uskoa, joka kestää väsymyksen, viivytyksen ja nälän, uskoa, joka ei horju ankarissakaan koetuksissa. Jaakobin voitto on todiste hellittämättömän uskon voimasta. Kaikki, jotka tarttuvat Jumalan lupauksiin samalla tavalla kuin hän, tulevat voittamaan niin kuin hän voitti. Vain harvat tietävät, niitä Jumalan kanssa kamppaileminen on! Kun. epätoivon aallot vyöryvät rukoilijan yli, vain harvat tarrautuvat uskossa Jumalan lupauksiin.
Ne, jotka nyt harjoittavat vain vähän uskoa, ovat suurimmassa vaarassa joutua Saatanan pettämiksi. Ja
392
AHDISTUKSEN AIKA
vaikka he kestäisivätkin koetuksen, he vajoavat syvemmälle epätoivoon, koska he eivät ole tottuneet luottamaan Jumalaan. Nyt on aika varmistua hänen lupaustensa luotettavuudesta.
Usein vaikeudet kuvitellaan etukäteen suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat, mutta näin ei ole tulevan kriisin laita. Värikkäinkään esitys ei riitä kuvaamaan tulikokeen ankaruutta. Tuon koetuksen aikana jokainen joutuu seisomaan yksinään Jumalan edessä.
Nyt, niin kauan kuin meidän ylipappimme toimittaa meille sovitusta, meidän tulisi pyrkiä täydellisyyteen Kristuksessa. Vapahtaja ei edes ajatuksissaan antanut periksi kiusaukselle. Saatana löytää ihmisen sydämestä helposti jalansijan, sillä minkä tahansa synnillisen halun helliminen altistaa kiusauksen voimalle. Mutta Kristus sanoi itsestään, ettei tämän maailman ruhtinaalla ollut häneen mitään valtaa.7 Saatana ei löytänyt Jumalan Pojasta mitään, mikä olisi auttanut häntä saavuttamaan voiton. Hänessä ei ollut mitään syntiä, jota Saatana olisi voinut käyttää hyväkseen. Ahdistuksen ajasta selviytyvät vain ne, joiden havaitaan olevan tällaisessa tilassa.
Tässä elämässä meidän on päästävä eroon synnistä uskomalla Kristuksen sovitusvereen. Kallis Vapahtajamme pyytää meitä liittymään häneen, yhdistämään heikkoutemme hänen voimaansa, arvottomuutemme hänen ansioihinsa. Meidän on yhteistyössä taivaan kanssa mukautettava luonteemme jumalalliseen esikuvaan.
Pian taivaalla näkyy pelottavia yliluonnollisia ilmiöitä osoituksena ihmeitä tekevien demonien voimasta. Pahat henget menevät "maan kuninkaiden" luo ja kaikkialle maailmaan yllyttääkseen ihmiset mukaan Saatanan viimeiseen taisteluun taivaan hallitusta vastaan. Ilmaantuu henkilöitä, jotka väittävät
393
SUURI TAISTELU
itseään Kristukseksi. He suorittavat ihmeparannuksia ja väittävät saaneensa taivaasta ilmoituksia, jotka ovat ristiriidassa Raamatun kanssa.
Suuri petoksen näytelmä huipentuu, kun Saatana esiintyy Kristuksena. Kirkko on kauan odottanut Vapahtajan paluuta toiveidensa täyttymyksenä. Nyt suuri pettäjä saa näyttämään siltä, että Kristus on tullut. Saatana esiintyy häikäisevän kirkkaana majesteettisena olentona, joka tuo mieleen Ilmestyskirjan kuvauksen Jumalan Pojasta.8.
Häntä ympäröivä kirkkaus ylittää kaiken mitä kuolevaiset ovat milloinkaan nähneet. Kuuluu riemuhuuto: "Kristus on tullut!" Ihmiset heittäytyvät maahan hänen edessään. Hän kohottaa kätensä ja siunaa heidät. Hänen äänensä on pehmeä ja soinnukas. Lempeästi hän toistaa muutamia Vapahtajan esittämistä taivaallisista totuuksista. Hän parantaa sairauksia jaa sitten, Kristuksena esiintyen, väittää siirtäneensä sapatin sunnuntaille. Hän julistaa, että seitsemännen päivän pyhittäjät häpäisevät hänen nimensä. Tämä on voimakas, lähes vastustamaton eksytys. Suuret joukot uskovat näihin noituuksiin ja sanovat: "Hän on Suuri Voima, Jumalan voima." 9
Mutta Jumalan kansaa ei johdeta harhaan. Tämän väärän kristuksen opetukset eivät ole sopusoinnussa Raamatun kanssa. Hän aittaa siunauksensa pedon ja sen kuvan kumartajille, niille, joiden päälle Raamatun mukaan kaadetaan Jumalan laimentamaton viha.
Sitä paitsi Saatanan ei anneta jäljitellä Kristuksen tulemisen tapaa. Vapahtaja on varoittanut kansaansa petoksista juuri tässä asiassa. "Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät suuria
394
AHDISTUKSEN AIKA
tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he johtavat, jos mahdollista, valitutkin harhaan. - - Jos siis teille sanotaan: `Hän on tuolla autiomaassa', älkää menkö sinne, tai jos sanotaan: `Hän on sisällä talossa', älkää uskoko sitä. Sillä niin kuin salama leimahtaa idässä ja valaisee taivaan länteen asti, niin on oleva Ihmisen Pojan tulo.” 10 Tätä tuloa ei kukaan pysty jäljittelemään. Koko maailma näkee sen.
Vain ne, jotka ovat tutkineet ahkerasti Raamattua ja rakastaneet totuutta, varjellaan rajulta eksytykseltä, jonka valtaan maailma joutuu. Raamatun todistuksen avulla he tunnistavat valepukuisen pettäjän. Seisooko Jumalan kansa nyt niin vakaasti hänen sanansa perustuksella, ettei se anna periksi aistiensa todistukselle? Pitävätkö he tällaisessa kriisissä kiinni yksin Raamatusta?
Kun kristikunnan vallanpitäjien antama määräys riistää Jumalan käskyjen pitäjiltä hallituksen suojelun ja jättää heidät heidän tuhoaan haluavien valtaan, Jumalan kansa pakenee kaupungeista ja kylistä autioihin ja syrjäisiin seutuihin. Piemonten kristittyjen tapaan monet löytävät turvapaikan vuorilta. 11 Mutta monet kaikista kansoista ja yhteiskuntaluokista, ylhäisistä ja alhaisista, rikkaista ja köyhistä, mustista ja valkoisista, joutuvat mitä epäoikeudenmukaisimpaan ja julmimpaan vankeuteen. Jumalan omat viettävät kuolemaan tuomittuina raskaita päiviä kalterien takana. Muutamista tuntuu kuin heidät olisi jätetty nääntymään nälkään pimeissä, inhottavissa vankityrmissä.
Unohtaako Herra omansa tänä koetuksen hetkenä? Unohtiko hän uskollisen Nooan, Lootin, Joosefin, Elijan, Jeremian tai Danielin? Vaikka viholliset voivat heittää heidät vankilaan, vankityrmän muurit eivät voi katkaista sielun ja Kristuksen välistä yhteyttä. Heidän yksinäisiin vankikoppeihinsa tulee enkeleitä. Vankila muuttuu palatsiksi, ja taivaallinen valo
395
SUURI TAISTELU
valaisee synkät muurit, kuten tapahtui Paavalin ja Silaan laulaessa keskiyöllä Filippin vankilassa.
Jumalan tuomiot kohtaavat niitä, jotka yrittävät tuhota hänen kansansa. Rankaiseminen on Jumalalle "outo teko".12 "Herra on laupias Jumala, hän antaa anteeksi. Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä ja uskollisuutensa on suuri. Hän - - antaa anteeksi pahat teot, rikkomukset ja synnit, mutta hän ei jätä syyllistä rankaisematta." 13 Kansa, johon hän suhtautuu kärsivällisesti ja joka on täyttänyt pahuutensa mitan, joutuu lopulta juomaan armolla laimentamattoman vihan maljan.
Kun Kristus lopettaa välitystyönsä pyhäkössä, laimentamaton viha vuodatetaan niiden päälle, jotka kumartavat petoa. Egyptin vitsaukset olivat samantapaisia kuin ne laajakantoisemmat rangaistukset, jotka kohtaavat maailmaa juuri ennen Jumalan kansan vapautusta. Ilmestyskirjan kirjoittaja sanoo: "Silloin tuli pahoja märkiviä haavoja niihin ihmisiin, joilla oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa." "Meri muuttui kuin kuolleen vereksi." "Kolmas enkeli tyhjensi maljansa virtoihin ja vesien lähteisiin, ja ne muuttuivat vereksi." Enkeli sanoi: "Vanhurskas olet sinä, - - joka annoit nämä tuomiot! He ovat vuodattaneet pyhien ja profeettojen verta, ja verta sinä panit heidät juomaan. He saavat ansionsa mukaan. " 14 Tuomitsemalla Jumalan omat kuolemaan he ovat yhtä syylliset näiden vereen kuin olisivat omin käsin vuodattaneet sen. Kristus julisti aikansa juutalaiset syyllisiksi kaikkeen siihen pyhien vereen, joka oli vuodatettu Aabelin päivistä alkaen 15, sillä heillä oli sama henki kuin profeettojen murhaajilla.
Seuraavassa vitsauksessa "aurinko sai vallan korventaa ihmisiä tulellaan". Profeetta kuvailee tätä kauhistuttavaa aikaa seuraavasti: "Pellot ovat paljaina, vainiot vaikeroivat, sillä sato on tuhottu - - . Lakastuu
396
AHDISTUKSEN AIKA
- - jokainen metsän puu. Ilo on ihmisiltä kadonnut." "Voi karjaa! Se läähättää, harhailee näännyksissä, sillä laidunta ei löydy. - - Vesipurot ovat kuivuneet, ja paahde on polttanut kaiken ruohon."' 16
Nämä onnettomuudet eivät ole yleismaailmallisia, mutta silti ne ovat kauheimmat vitsaukset mitä ihmiskunta on koskaan kohdannut. Ennen koetusajan päättymistä kaikkiin rangaistuksiin on sekoittunut armoa. Kristuksen veri on suojannut syntistä hänen syyllisyyttään vastaavalta täydeltä rangaistukselta, mutta viimeiseen rangaistustuomioon ei sekoiteta lainkaan armoa. Ihmiset tulevat kaipaamaan ennen halveksimansa Jumalan armon suojaa.
Vainottua, ahdistettua ja ruoan puutteesta kärsivää Jumalan kansaa ei jätetä tuhon omaksi. Enkelit tyydyttävät sen tarpeet: "Leipää hän saa riittämiin, eikä hänen juomavetensä ehdy." "Minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää." 17
Inhimillisestä näkökulmasta vaikuttaa kuitenkin siltä, että Jumalan kansa joutuu pian vahvistamaan todistuksensa verellään, kuten marttyyrit ennen heitä. Se on hirvittävän ahdistuksen aikaa. Jumalattomat riemuitsevat: "Missä on nyt teidän uskonne? Miksi Jumala ei pelasta teitä meidän käsistämme, jos te kerran olette hänen kansansa?" Mutta odottajat muistavat Jeesuksen kuoleman ristillä. Jaakobin tavoin he painivat Jumalan kanssa.
Enkelit ympäröivät niitä, jotka ovat seuranneet Kristuksen sanaa ja kestäneet. He ovat nähneet heidän ahdinkonsa ja kuulleet heidän rukouksensa. He odottavat johtajansa käskyä temmata heidät vaarasta. Mutta heidän on odotettava vähän kauemmin. Jumalan kansan on ensin juotava tämä malja ja tultava kastetuksi tällä kasteella. 18 Mutta ahdistuksen aika lyhennetään
397
SUURI TAISTELU
valittujen tähden. Loppu tulee nopeammin kuin ihmiset luulevat.
Vaikka yleisellä säädöksellä on määrätty aika, jolloin käskyjen pitäjät voidaan tappaa, heidän vihollisensa yrittävät joissakin tapauksissa riistää heidän henkensä ennen määräaikaa. Mutta kukaan ei pääse uskollisia sieluja vartioivien enkelien ohi. Muutamia vastaan hyökätään heidän paetessaan kaupungeista, mutta heitä vastaan kohotetut miekat murtuvat kuin oljenkorret. Toisia puolustavat sotilaina esiintyvät enkelit.
Taivaalliset olennot ovat kaikkina aikoina osallistuneet aktiivisesti ihmiskunnan asioihin. He ovat nauttineet kotien vieraanvaraisuudesta, toimineet yön yllättämien matkustajien oppaina, avanneet vankiloiden ovia ja vapauttaneet Herran palvelijoita. He tulivat vierittämään kiven Vapahtajan haudalta.
Enkelit käyvät jumalattomien kokoontumispaikoissa, kuten he kävivät Sodomassa, nähdäkseen ovatko nämä ylittäneet Jumalan asettamat rajat. Muutamien harvojen todellisten palvelijoidensa tähden Herra pidättää onnettomuuksia ja pidentää rauhanaikaa. Syntiset eivät aavistakaan, että he saavat kiittää elämästään niitä harvoja uskollisia, joiden sortamisesta he nauttivat.
Enkelit ovat usein puhuneet tämän maailman neuvostoissa, ihmiskorvat ovat kuunnelleet heidän vetoomuksiaan, ihmishuulet pilkanneet heidän neuvojaan. Nämä taivaan sanansaattajat ovat osoittaneet kykenevänsä puolustamaan sorrettujen asiaa paremmin kuin kaunopuheisimmatkaan ihmiset, He ovat ehkäisseet pahoja aikeita, jotka olisivat tuottaneet suurta kärsimystä Jumalan kansalle.
Jumalan kansa odottaa hartaasti merkkejä Kuninkaansa tulosta. Kun he kamppailevat rukouksessa ja esittävät pyyntönsä Jumalalle, taivas hehkuu ikuisen
398
AHDISTUKSEN AIKA
päivän sarastuksessa. Sanat: "Apu on tulossa" kuulostavat heidän korvissaan enkelien suloiselta laululta. Kristuksen ääni kuuluu raollaan olevista porteista: "Minä olen teidän kanssanne. Älkää pelätkö. Olen taistellut teidän puolestanne, ja minun nimessäni te saatte riemuvoiton."
Kallis Vapahtaja lähettää avun juuri silloin kun sitä tarvitsemme. Ahdistuksen aika on hirvittävä koettelemus Jumalan kansalle, mutta jokainen todellinen kristitty voi uskossa nähdä ympärillään lupauksen kaaren. "Herran vapaiksi ostamat palaavat ja saapuvat riemuiten Siioniin. He kantavat päänsä päällä ikuista iloa. Ilo ja riemu astuvat portista, huoli ja huokaus pakenevat kauas." 19
Jos Kristuksen todistajien verta vuodatettaisiin tänä aikana, heidän uskollisuutensa ei vakuuttaisi muita totuudesta, sillä paatunut sydän on toistuvasti torjunut armon aallot, kunnes ne eivät enää palaa. Jos vanhurskaat joutuisivat nyt vihollistensa käsiin, se merkitsisi suurta voittoa pimeyden ruhtinaalle. Kristus on sanonut: "Ja nyt, kansani, mene huoneisiisi, sisälle, sulje ovet jäljessäsi. Pysy piilossa lyhyt hetki, kunnes raivo on ohi. Sillä itse Herra lähtee asuinpaikastaan vaatiakseen maan asukkaat tilille kaikesta pahasta, mitä he ovat tehneet." 20
Ihmeellinen on niiden pelastus, jotka ovat odottaneet kärsivällisesti hänen tuloaan ja joiden nimi on kirjoitettu elämän kirjaan.
399