"Taivaassa avattiin Jumalan temppeli, niin että temppelissä oleva liitonarkku voitiin nähdä." 1 Jumalan liitonarkku on kaikkeinpyhimmässä. Maallisessa pyhäkössä, joka oli "taivaallisen palveluksen kuva ja varjo" 2, tämä osa avattiin vain suurena sovituspäivänä pyhäkön puuhdistamiseksi. Siksi ilmoitus, että Jumalan temppeli taivaassa aukeni ja hänen liittonsa arkku näkyi, viittaa taivaallisen pyhäkön kaikkeinpyhimmän avaamiseen vuonna 1844, jolloin Kristus meni sinne suorittamaan sovitustyön viimeistä vaihetta.
Ne, jotka seurasivat uskossa suurta ylimmäistä pappiaan hänen aloittaessaan työnsä kaikkeinpyhimmässä, näkivät hänen liittonsa arkun. Tutkiessaan pyhäkkökysymystä he oppivat ymmärtämään Vapahtajan välitystyössä tapahtuneen muutoksen ja näkivät, että hän palveli nyt Jumalan arkun edessä.
Maallisen pyhäkön arkussa oli kaksi kivitaulua, joihin oli kirjoitettu Jumalan laki. Kun Jumalan temppeli taivaassa aukeni, siellä näkyi hänen liitonarkkunsa. Taivaallisessa kaikkeinpyhimmässä on Jumalan lain säilytyspaikka - lain, jonka Jumala julisti ja kirjoitti sormellaan kivitauluihin.
Ne, jotka ymmärsivät tämän, tajusivat selvemmin kuin koskaan Vapahtajan sanojen merkityksen: "Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain ei pieninkään piirto, ennen kuun taivas ja maa katoavat." 3 Jumalan laki on hänen tahtonsa ilmaus, hänen luonteensa jäljennös, ja se pysyy voimassa ikuisesti.
Kymmenen käskyn lain sydämessä on
278
JUMALAN MUUTTUMATTOMAT KÄSKYT
sapattikäsky. Jumalan Henki vakuutti nämä hänen sanansa tutkijat siitä, että he olivat tietämättään rikkoneet tämän käskyn lyömällä laimin Luojan lepopäivän. He ryhtyivät selvittämään perusteita viikon ensimmäisen päivän viettämiselle. He eivät löytäneet todisteita sapattikäskyn kumoamisesta tai sapatin muuttamisesta. He olivat vilpittömästi yrittäneet oppia tuntemaan Jumalan tahdon ja noudattaa sitä; nyt he osoittivat uskollisuutensa Jumalalle pyhittämällä hänen sapattinsa.
Useita yrityksiä tehtiin adventistien uskon kumoamiseksi. Kukaan ei voinut olla näkemättä, että taivaallista pyhäkköä koskevan totuuden hyväksyminen merkitsi Jumalan lain vaatimusten tunnustamista ja velvollisuutta pyhittää sapatti. Tässä oli syy siihen määrätietoiseen vastustukseen, joka kohdistui Kristuksen palvelusta taivaallisessa pyhäkköä koskevien raamatunkohtien sopusointuiseen tulkintaan. Ihmiset yrittivät sulkea oven, jonka Jumala oli avannut, ja avata oven, jonka hän oli sulkenut. Mutta Kristus oli avannut oven kaikkeinpyhimpään ja ryhtynyt suorittamaan siellä palvelusta. Sapattikäsky oli osa siellä säilytettyä lakia.
Ne, jotka ottivat vastaan valon Kristuksen välitystyöstä ja Jumalan laista, huomasivat näiden totuuksien löytyvän Ilmestyskirjan 14. luvusta, joka sisältää kolmiosaisen varoituksen maan asukkaiden valmistamiseksi Herran toiselle tulemiselle. (Katso liitettä.) julistus: "Hänen tuomionsa aika on tullut!" ilmoittaa totuuden, jota on julistettava kunnes Vapahtajan välitystyö lakkaa ja hän palaa ottamaan kansansa luokseen. Vuonna 1844 alkanut oikeudenistunto ei voi päättyä ennen kuin jokaisen ihmisen asia on ratkaistu, sekä elävien että kuolleiden; siksi se jatkuu ihmiskunnan armonajan loppuun saakka.
Jotta ihmiset voisivat valmistautua kestämään tuomiolla, sanomansa heitä kehotetaan pelkäämään ja
279
SUURI TAISTELU
kunnioittamaan Jumalaa sekä kumartamaan häntä, "joka on luonut taivaan, maan ja meren ja vesien lähteet". Näiden sanomien vastaanottamisesta on seurauksena, että ihmiset "noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen".4
Ollakseen valmiita tuomiolle ihmisten on pidettävä Jumalan laki, joka on luonteen mittana tuomiolla. Paavali sanoo: "Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. - - sinä päivänä, jona Jumala - - tuo ihmisten sisimmätkin salaisuudet Kristuksen Jeesuksen tuomittaviksi."
"Vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia."5 Usko on välttämätön Jumalan lain pitämiseksi, sillä "ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen". 6 "Kaikki, mikä ei perustu uskoon, on syntiä." 7 Ensimmäinen enkeli kehotti ihmisiä pelkäämään Jumalaa, antamaan hänelle kunnian ja kumartamaan häntä taivaan ja maan Luojana. Tehdäkseen tämän heidän on toteltava hänen lakiaan. Ilman kuuliaisuutta ei mikään palvonta voi miellyttää Jumalaa. "Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä. " 8
Velvollisuus palvella Jumalaa perustuu siihen, että hän on Luoja. "Tulkaa, kumartukaa maahan, polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen." 9
Ilmestyskirjan 14. luvussa ihmisiä kehotetaan palvelemaan Luojaa ja pitämään Jumalan käskyt. Yksi näistä käskyistä viittaa Jumalaan Tuojana: "Seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. - - Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen." 10 Sapatti, Herra sanoo, on "merkkinä liitostamme ja muistuttakoon se teitä siitä, että minä
280
JUMALAN MUUTTUMATTOMAT KÄSKYT
olen Herra, teidän Jumalanne". 11 Jos sapattia olisi vietetty yleisesti, ihmiset olisivat oppineet palvomaan Luojaa. Epäjumalanpalvelijoita, ateisteja tai uskottomia ei olisi koskaan ollut. Sapatin pyhittäminen on merkki uskollisuudestamme hänelle, "joka on luonut taivaan, maan ja meren ja vesien lähteet". 12 Sanoma, joka vaatii ihmisiä palvelemaan Jumalaa ja pitämään hänen käskynsä, kiinnittää erityistä huomiota sapattikäskyn pitämiseen.
Vastakohtana niille, jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen, kolmas enkeli esittää toisen ihmisluokan: "Se, joka kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa otsaansa tai käteensä sen merkin, joutuu yhtä lailla juomaan Jumalan vihan viiniä. 13 Mitä tarkoitetaan pedolla, sen kuvalla ja sen merkillä?
Nämä symbolit löytyvät ennustuksesta, joka alkaa Ilmestyskirjan 12. luvusta. Lohikäärme, joka yritti tuhota Kristuksen hänen syntymänsä jälkeen, on Saatana. 14 Hän yllytti Herodesta surmaamaan Vapahtajan. Mutta Saatanan tärkein välikappale sodassa Kristusta ja hänen kansaansa vastaan ensimmäisinä vuosisatoina oli Rooman valtakunta, jossa pakanuus oli vallitsevana uskontona. Siksi lohikäärme on toissijaisesti pakanallisen Rooman symboli.
Ilmestyskirjan 13. luvussa toinen peto, "muistutti leopardia". "Lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan." Kuten useimmat protestantit ovat uskoneet, tämä symboli edustaa paavinvaltaa, joka peri Rooman keisarikunnan valta-aseman. leopardin näköisestä pedosta sanotaan: "Pedolle annettiin suu, joka herjaa ja puhuu suuria sanoja - - Niin se avasi suunsa ja alkoi herjata Jumalaa. Se herjasi hänen nimeään ja hänen asuinsijaansa ja niitä, jotka asuvat taivaassa. Sille annettiin myös lupa käydä
281
SUURI TAISTELU
taisteluun pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja niin sen valtaan annettiin kaikki heimot, kansat, kielet ja maat." 15 Tämä ennustus, joka on lähes samanlainen kuun Danielin 7. luvun kuvaus pienestä sarvesta, viittaa epäilemättä paavinvaltaan.
"Se sai tämän vallan neljänkymmenenkahden kuukauden ajaksi". Tänä aikana -- joka on sama kuin Danielin 7. luvun kolme ja puoli vuotta eli 1,260 päivää - paavinvalta sortaisi Jumalan kansaa. Kuten aikaisemmin todettiin, tämä ajanjakso alkoi paavin saatua ylivallan 538 jKr. ja päättyi 1798. Silloin paavinvalta sai "surmaniskun" 16
Nyt esitellään uusi symboli: "Sitten näin, kuinka toinen peto nousi maan uumenista. Sillä oli kaksi sarvea, kuun karitsan sarvet." 17 Tämä kansakunta on erilainen kuin edellisten symbolien edustamat vallat. Suuret maailmaa hallinneet valtakunnat oli esitetty profeetta Danielille saalistavina petoina, jotka tulivat esiin kun "taivaan neljä tuulta panivat valtameren äkkiä kuohumaan".18
Mutta peto, jolla oli sarvet kuin karitsalla, nousi maasta. Sen sijaan että se olisi vakiinnuttanut asemansa raivaamalla tieltään muita valtoja, näin kuvatun kansakunnan täytyi syntyä ennen asumattomalle alueelle ja kasvaa rauhallisesti. Sitä on etsittävä läntiseltä pallonpuoliskolta.
Mikä uuden maailman kansakunta oli vuonna 1798 nousemassa valtaan ja kiinnitti maailman huomiota kasvavalla voimallaan? Yksi ja vain yksi kansakunta toteuttaa tämän ennustuksen: Amerikan yhdysvallat. Historioitsijat ovat tietämättään kuvanneet tämän kansakunnan nousua lähes samoin sanoin kuin profeetta. Eräs huomattava kirjoittaja käyttää ilmausta: "Sen arvoituksellinen nousu tyhjiöstä" ja toteaa:
282
JUMALAN MUUTTUMATTOMAT KÄSKYT
"Hiljaisen siemenen tavoin kasvoimme valtakunnaksi." 19 Vuonna 1850 eräs eurooppalainen sanomalehti kirjoitti, että Yhdysvallat "maan hiljaisuudessa lisää päivittäin valtaansa ja loistoaan". 20
"Sillä oli kaksi sarvea, kuin karitsan sarvet." Karitsan sarvet kuvaavat nuoruutta, viattomuutta ja lempeyttä. Niiden kristittyjen joukossa, jotka ensimmäisinä pakenivat Amerikkaan kuninkaiden sortoa ja pappien suvaitsemattomuutta, oli monia, jotka päättivät luoda perustan maan yhteiskunnalliselle ja uskonnolliselle vapaudelle. Itsenäisyysjulistuksen sisältämän suuren totuuden mukaan "kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi" ja heillä on luovuttamaton oikeus "elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun". Perustuslaki takaa kansalle itsehallinto-oikeuden ja määrää, että yleisillä vaaleilla valitut edustajat säätävät lait ja valvovat niiden käyttöä. Lisäksi myönnettiin uskonnonvapaus. Tasavaltalaisuus ja protestanttisuus tulivat kansakunnan perusperiaatteiksi, sen voiman ja menestyksen salaisuudeksi. Miljoonat ovat suunnanneet matkansa sen rantoja kohti, ja Yhdysvallat on noussut maailman mahtavimpien kansakuntien joukkoon.
Mutta peto, jolla oli kuin karitsan sarvet, "puhui kuin lohikäärme. Se käyttää ensimmäisen pedon puolesta tämän koko valtaa ja panee maan ja sen asukkaat kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava oli parantunut. - - se johtaa harhaan kaikki maan asukkaat, niin että saa heidät tekemään patsaan sen pedon kunniaksi, jota on isketty miekalla mutta joka on vironnut henkiin." 21
Karitsan sarvet ja lohikäärmeen ääni viittaavat ristiriitaan. Ennustus, että se puhuu "kuin lohikäärme" ja "käyttää ensimmäisen pedon puolesta tämän koko valtaa", kertoo lohikäärmeelle ja leopardia
283
SUURI TAISTELU
muistuttavalle pedolle tyypillisestä suvaitsemattomuudesta ja vainosta. Se että kaksisarvinen peto "panee maan ja sen asukkaat kumartamaan ensimmäistä petoa", merkitsee tämän kansakunnan vaativan kunnioituksen osoittamista paavinvallalle.
Tällainen toimi olisi vastoin vapauden periaatteen henkeä, itsenäisyysjulistuksen juhlallisia vakuutuksia ja perustuslakia. Perustuslaki määrää, että "kongressi ei saa säätää mitään lakia uskonnon vakiinnuttamiseksi tai vapaan uskonnonharjoituksen estämiseksi" ja että "mitään uskontoon liittyvää seikkaa ei saa koskaan asettaa ehdoksi julkiseen virkaan pääsemiselle Yhdysvalloissa". Ennustus kertoo näiden vapautta suojaavien määräysten räikeästä rikkomisesta. Peto, jolla on karitsan sarvet - tunnustuksensa mukaan puhdas, lempeä ja viaton - puhuu kuin lohikäärme.
"Se johtaa harhaan kaikki maan asukkaat, niin että saa heidät tekemään patsaan sen pedon kunniaksi." Tässä esitetään hallitusmuoto, jossa lainsäädäntövalta on kansalla, mikä viittaa selvästi Yhdysvaltoihin.
Mutta mikä on "pedon kuva"? 22 Miten se tullaan tekemään?
Kun varhaisseurakunta turmeltui, se etsi maallisen vallan tukea. Seurauksena oli paavinvalta, kirkko, joka ohjasi valtiovaltaa etenkin "harhaopista" rankaisemiseksi. Jotta Yhdysvallat voisi tehdä pedon kuvan, uskonnollisen vallan täytyy valvoa hallitusta niin, että kirkko voi käyttää valtiovaltaa omien tarkoitustensa toteuttamiseen.
Rooman askelissa seuranneet protestanttiset kirkot ovat osoittaneet samanlaista halua omantunnonvapauden rajoittamiseen. Esimerkin tästä tarjoaa Englannin kirkon pitkäaikainen eriuskoisten vaino. Kuudennellatoista ja seitsemännellätoista vuosisadalla vapaakirkolliset pastorit ja maallikot joutuivat
284
JUMALAN MUUTTUMATTOMAT KÄSKYT
maksamaan sakkoja, kärsimään vankeutta, kidutusta ja joskus jopa marttyyrikuoleman.
Luopumus johti varhaisen kirkon etsimään valtiovallan apua, ja tämä valmisti tietä paavinvallalle eli pedolle. Paavali sanoi: "Ennen tuota päivää näet tapahtuu uskosta luopuminen ja ilmaantuu itse laittomuus ihmishahmossa, kadotuksen ihminen." 23 Raamattu vakuuttaa: "Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivinä koittavat vaikeat ajat. Silloin ihmiset rakastavat vain itseään ja rahaa, he ovat rehenteleviä ja pöyhkeitä, he herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa, he ovat ulkonaisesti hurskaita mutta kieltävät uskon voiman. " 24 "Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia." 25
Kaikki, jotka "eivät ole rakastaneet totuutta, joka olisi pelastanut heidät", tulevat eksytetyiksi, "jotta he uskoisivat vaiheeseen – 26 Kun tämä tila saavutetaan, seuraukset ovat samanlaisia kuin ensimmäisillä vuosisadoilla.
Monet pitävät protestanttisten kirkkojen erilaisia uskonkäsityksiä osoituksena siitä, että yhtenäisyyden saavuttaminen on mahdotonta. Mutta yhdistymistä kannattavien määrä on protestanttisissa kirkoissa useiden vuosien ajan lisääntynyt. Tällaisen liiton aikaansaamiseksi on tietysti luovuttava sellaisten kysymysten käsittelystä, joista kaikki eivät ole yksimielisiä. Täydelliseen yhtenäisyyteen pyrittäessä turvaudutaan helposti voimakeinoihin.
Kun Yhdysvaltojen johtavat kirkkokunnat liittoutuvat yhteisten opinkohtien ympärille ja taivuttavat
285
SUURI TAISTELU
valtion pakkokeinoin saattamaan voimaan niiden päätökset ja tukemaan niiden laitoksia, silloin protestanttinen Amerikka on tehnyt Rooman pappisvallan kuvan, ja väistämättä päädytään siihen, että yhteiskunta rankaisee toisinajattelijoita.
Kaksisarvinen peto "pakottaa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin. Kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä mitään, ellei hänellä ole tätä merkkiä, joka on pedon nimi tai sen nimen luku. " 27 Kolmas enkeli varoittaa: "Se, joka kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa otsaansa tai käteensä sen merkin, joutuu yhtä lailla juomaan Jumalan vihan viiniä." 28
"Peto", jonka palvonta saatetaan väkisin voimaan, on Ilmestyskirjan 13. luvussa mainittu leopardia muistuttava peto - paavikunta. "Pedon kuva" edustaa sellaista langenneen protestanttisuuden muotoa, joka syntyy kun protestanttiset kirkot etsivät valtiovallan apua saattaakseen oppinsa voimaan. Vielä on selitettävä, mitä "pedon merkki" tarkoittaa.
Ne, jotka pitävät Jumalan käskyt, muodostavat vastakohdan niille, jotka kumartavat petoa ja sen kuvaa ja ottavat sen merkin. Jumalan palvelijat ja pedon palvelijat erottaa siitä, että edelliset pitävät Jumalan lain ja jälkimmäiset rikkovat sen. Pedon ja sen kuvan erityisenä tuntomerkkinä on Jumalan käskyjen rikkominen. Daniel sanoo pienestä sarvesta eli paavinvallasta, että "hän - - pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain.” 29 Paavali kutsui tätä valtaa nimellä "laittomuus ihmishahmossa, kadotuksen ihminen" 30, joka korottaisi itsensä Jumalan yläpuolelle. Vain muuttamalla Jumalan lain saattoi paavikunta korottaa itsensä Jumalan yläpuolelle. Jokainen joka tietoisesti noudattaisi näin muutettua lakia, osoittaisi
286
JUMALAN MUUTTUMATTOMAT KÄSKYT
siten korkeinta kunnioitusta paavillisille laeille, mikä olisi merkkinä alamaisuudesta paaville Jumalan sijasta.
Paavikunta on yrittänyt muuttaa Jumalan lain. Sapattikäsky on muutettu sellaiseksi, että se oikeuttaa pitämään ensimmäisen päivän lepopäivänä seitsemännen päivän asemesta. Muutos esitetään harkituksi, tarkoitukselliseksi: "Hän pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain." Ennustus toteutui tarkasti sapattikäskyn muuttamisessa. Tässä paavinvalta korottaa itsensä avoimesti Jumalan yläpuolelle.
Jumalan palvelijat tullaan tuntemaan erityisesti siitä, että he kunnioittavat sapattikäskyä, Jumalan luomisvoiman merkkiä. Pedon palvelijat tullaan tuntemaan siitä, että he yrittävät tuhota Luojan muistomerkin ja korottaa Rooman säädöksen. Paavikunnan ensimmäiset röyhkeät vaatimukset koskivat nimenomaan sunnuntaita, jota käskettiin viettämään "Herran päivänä". (Katso liitettä.) Mutta Raamattu osoittaa, että seitsemäs päivä on Herran päivä. Kristus sanoi: "Ihmisen Poika on myös sapatin herra. " 31 Kristuksen omat sanat kumoavat usein esitetyn väitteen, että hän olisi muuttanut sapatin.
Protestantit myöntävät, ettei Uudessa testamentissa ole mitään nimenomaista käskyä sunnuntaista, viikon ensimmäisestä päivästä, eikä ohjeita sen vietosta. 32
"Kristuksen kuolemaan mennessä päivää ei ollut muutettu", ja "historiallisen todistusaineiston mukaan he [apostolit] eivät -- antaneet nimenomaista käskyä seitsemännen päivän sapatin hylkäämisestä ja viikon ensimmäisen päivän viettämisestä lepopäivänä." 33
Roomalaiskatolilaiset myöntävät kirkkonsa muuttaneen sapatin ja selittävät, että viettämällä
287
SUURI TAISTELU
sunnuntaita protestantit tunnustavat katolisen kirkon vallan.
He toteavat: "Vanhan lain aikana lauantai oli pyhäpäivä; mutta kirkko, Jeesuksen Kristuksen opettamana ja Jumalan Hengen johtamana, on korvannut lauantain sunnuntailla. Siksi me pyhitämme ensimmäisen päivän, emme seitsemättä. Sunnuntai on nyt Herran päivä. " 34
Rooman kirkon arvovallan merkkinä katolilaiset kirjoittajat pitävät "sapatin muuttamista sunnuntaiksi, minkä protestantitkin hyväksyvät - - sillä pyhittämällä sunnuntain he tunnustavat kirkon vallan säätää juhlapäiviä. " 35
Mitä muuta sapatin muuttaminen sitten on kuin Rooman kirkon arvovallan merkki - "pedon merkki"?
Rooman kirkko ei ole lakannut vaatimasta ylivaltaa. Kun maailma ja protestanttiset kirkot hyväksyvät sen asettaman lepopäivän ja hylkäävät Raamatun sapatin, ne itse asiassa myöntyvät tähän vaatimukseen. Samalla ne hylkäävät sen periaatteen, joka erottaa heidät Roomasta - että "Raamattu ja yksin Raamattu on protestanttisen uskon perustus". Kun sunnuntainvieton pakolliseksi tekemistä vaativan liikkeen kannatus lisääntyy, koko protestanttinen maailma päätyy lopulta Rooman lipun alle.
Paavinvallan kannattajat vakuuttavat, että "pyhittämällä sunnuntain protestantit osoittavat tahtomattaan kunnioitusta [katolisen] kirkon arvovallalle. "36 Kun maallinen valta saattaa voimaan uskonnollisen velvollisuuden, syntyy pedon kuva; siksi sunnuntainvieton pakolliseksi tekeminen Yhdysvalloissa merkitsee pedon ja sen kuvan palvonnan pakolliseksi tekemistä.
Menneiden sukupolvien kristityt viettivät sunnuntaita ja luulivat siten pyhittävänsä Raamatun sapatin, ja vielä nytkin on kaikissa kirkoissa todellisia kristittyjä, jotka pitävät vilpittömästi sunnuntaita
288
JUMALAN MUUTTUMATTOMAT KÄSKYT
jumalallisena asetuksena. Jumala hyväksyy heidän vilpittömyytensä ja rehellisyytensä. Mutta kun sunnuntainvietto säädetään lailla ja maailma saa tiedon oikeasta sapatista, silloin jokainen, joka rikkoo Jumalan käskyn noudattaakseen Rooman asetusta, asettaa paavinvallan Jumalan yläpuolelle. Hän osoittaa kunnioitusta Roomalle. Hän palvoo petoa ja sen kuvaa. Tämä on merkki uskollisuudesta Roomaa kohtaan - Pedon merkki". Vasta sitten kun asia esitetään ihmisille näin selvästi ja heidät pakotetaan valitsemaan Jumalan käskyjen ja ihmisten käskyjen välillä, ne, jotka jatkavat Jumalan käskyn rikkomista, ottavat pedon merkin.
Kolmannen enkelin sanoma sisältää pelottavimman uhkauksen, mikä kuolevaisille on milloinkaan esitetty. Ihmisiä ei jätetä pimeyteen tässä tärkeässä asiassa. Maailmaa tullaan varoittamaan ennen kuin Jumalan tuomiot kohtaavat sitä, jotta kaikilla olisi tilaisuus välttyä niiltä. Ensimmäinen enkeli ilmoittaa sanomansa "kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille". Kolmannen enkelin varoitusta julistetaan yhtä laajalti. Sitä julistetaan kovalla äänellä, ja se kiinnittää koko maailman huomion.
Kaikki jakaantuvat kahteen luokkaan - niihin, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon, ja niihin, jotka kumartavat petoa ja sen kuvaa ja ottavat sen merkin. Kirkko ja valtio yhdistyvät pakottaakseen "kaikki" ottamaan "pedon merkin", mutta Jumalan kansa ei ota sitä. Profeetta näki "kuin kristallisen meren, joka välkehti tulta. Tuon kristallimeren rannalla seisoivat pedosta voiton saaneet, ne, jotka eivät olleet kumartaneet sen kuvaa eivätkä ottaneet merkkiä, jossa on sen nimen luku. Heillä oli käsissään Jumalan harput. 37
10 - Suuri taistelu 289