23. Pyhäkön paljastettu salaisuus

 

 

 

 

 

Adventtiuskon perustuksena ja vahvimpana tukipilarina oli ollut julistus: "Kaksituhatta kolmesataa iltaa ja aamua - - sitten nousee pyhäkkö taas kunniaan" [kreik. Septuagintan käännös ja engl. kuningas Jaakon käännös: "pyhäkkö puhdistetaan"]. 1 Nämä olivat olleet tuttuja sanoja kaikille, jotka uskoivat Herran pikaiseen tuloon. Mutta Herra ei ollut tullut. Uskovat tiesivät, ettei Jumalan sana voinut raueta tyhjiin; vian täytyi olla heidän profetian tulkinnassaan. Mutta ,missä virhe oli.?

 Jumala oli johtanut kansaansa suuressa adventtiliikkeessä. Hän ei sallisi sen päättyvän pimeyteen ja pettymykseen vääräksi kiihkomielisyydeksi leimattuna. Vaikka monet hylkäsivät profeetallisia ajanjaksoja koskevat laskelmansa ja kielsivät niihin perustuvan sanoman, toiset eivät halunneet kieltää Raamatun ja Jumalan Hengen tukemia uskon kokemuksia. Heidän velvollisuutensa oli pitää kiinni löydetyistä totuuksista. Hartaasti rukoillen he tutkivat Raamattua huomatakseen erehdyksensä. Koska he eivät löytäneet virheitä profeetallisista aikalaskelmista, he ryhtyivät tutkimaan tarkemmin pyhäkkökysymystä.

 He huomasivat, ettei. Raamattu tukenut yleistä käsitystä siitä, että maa olisi pyhäkkö. Sen sijaan he löysivät täydellisen selityksen pyhäköstä, sen luonteesta, sijainnista ja palvelustoimista.

 "Ensimmäisellä liitolla oli siis jumalanpalvelusta koskevat säädöksensä ja pyhäkkö täällä maan päällä.

262


 

PYHÄKÖN PALJASTETTU SALAISUUS

Pyhäkkönä oli teltta, jonka etumaisessa huoneessa oli lampunjalka, pöytä ja uhrileivät. Tätä osaa nimitettiin `pyhäksi'. Toisen verhon takana oli se teltan osa, josta käytettiin nimeä `kaikkeinpyhin'. Siellä oli kultainen suitsutusalttari ja liitonarkku, joka oli kauttaaltaan kullalla päällystetty. Arkussa oli kultainen, mannaa sisältävä astia ja Aaronin sauva, joka puhkesi lehteen, sekä liiton taulut. Arkun päällä olivat kerubit, kirkkauden enkelit, jotka siivillään varjostivat syntien sovituspaikkaa. " 2

 "Pyhäkkö" oli se teltta, jonka Mooses rakensi Jumalan käskystä Korkeimman maalliseksi asunnoksi. "Tehtäköön minulle pyhäkkö, niin minä asun

teidän keskellänne" 3 oli Moosekselle annettu käsky. Pyhäkköteltta oli upea rakennelma. Esipihan lisäksi siihen kuului kaksi huonetta, pyhä ja kaikkeinpyhin, joiden välissä oli kaunis väliverho. Samanlainen verho sulki ensimmäisen huoneen sisäänkäynnin.

 

Pyhä ja kaikkeinpyhin

Pyhässä oli etelän puolella lampunjalka seitsemine lamppuineen, jotka valaisivat sekä päivällä että yöllä; pohjoisen puolella oli uhrileipäpöytä. Pyhän ja kaikkeinpyhimmän välissä olevan väliverhon edessä oli kultainen suitsutusalttari, jolta hyvänhajuinen savu

nousi Israelin rukousten kanssa päivittäin Jumalan eteen.

 Kaikkeinpyhimmässä oli kullalla päällystetty arkku, jossa säilytettiin kymmenen käskyn lakia. Arkun päällä oli kansilevy, jonka päällä oli kaksi puhtaasta kullasta valmistettua kerubia. Tässä huoneessa näkyi Jumalan läsnäolo kirkkauden pilvessä kerubien välissä.

 Sen jälkeen kun heprealaiset olivat asettuneet Kanaaniin, pyhäkköteltta korvattiin Salomon temppelillä. Tämä kiinteä rakennus oli paljon suurempi,

 263


 

SUURI TAISTELU

mutta sen mittasuhteet ja kalustus olivat samat. Tällaisena pyhäkkö säilyi - lukuun ottamatta Danielin aikaa, jolloin se oli raunioina - kunnes roomalaiset hävittivät sen vuonna 70 jKr. Tämä ensimmäisen liiton pyhäkkö on ainoa maanpäällinen pyhäkkö, josta Raamattu kertoo. Eikö uudella liitolla sitten ole pyhäkköä?  Totuudenetsijät kääntyivät jälleen Heprealaiskirjeen puoleen ja huomasivat, että nämä edellä lainatut sanat viittasivat epäsuorasti uuden liiton pyhäkköön:

"Ensimmäisellä liitolla oli siis jumalanpalvelusta koskevat säädöksensä ja pyhäkkö täällä maan päällä." 4 Edellisen luvun alusta he lukivat: "Tulemme nyt asian ytimeen: Meillä on ylipappi, joka on asettunut taivaassa istuimelleen Majesteetin valtaistuimen oikealle puolelle. Hän toimittaa palvelusta taivaan pyhäkössä, todellisessa pyhäkköteltassa, jota ei ole pystyttänyt ihminen vaan Herra itse. 5

 Tässä esitetään uuden liiton pyhäkkö. Ensimmäisen liiton pyhäkön rakensi Mooses; tämän on rakentanut Herra. Ensimmäisen liiton pyhäkössä maalliset papit suorittivat palvelusta; tässä pyhäkössä Kristus, meidän suuri ylimmäinen pappimme, tekee pappispalvelusta Jumalan oikealla puolella. Ensimmäinen pyhäkkö oli maan päällä, toinen on taivaassa.

 Mooseksen rakentama pyhäkköteltta rakennettiin mallin mukaan. Herra käski: "Tehkää telttamaja ja kaikki sen varusteet tarkoin sen mallin mukaan, jonka ininä sinulle näytän." "Pidä huoli siitä, että teet kaiken sen esikuvan mukaan, jonka sait nähdä vuorella." Ensimmäinen pyhäkkö "kuvaa nykyistä aikaa: lahjoja ja uhreja kyllä tuodaan". Sen pyhät huoneet olivat taivaan "todellisen. pyhäkön kuva". Papit palvelivat siinä, mikä "on kuitenkin vain taivaallisen palveluksen kuva ja varjo". "Kristus ei mennytkään ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on vain todellisen pyhäkön

264


 

PYHÄKÖN PALJASTETTU SALAISUUS

kuva, vaan itse taivaaseen ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme." 6

 Taivaassa on se suuri alkuperäinen pyhäkkö, jonka jäljennöksen Mooses rakensi. Maallisen pyhäkköteltan loisto heijasti sen taivaallisen temppelin kirkkautta, jossa Kristus suorittaa pappispalvelusta hyväksemme Jumalan valtaistuimen edessä. Maallinen pyhäkkö toimituksineen opetti tärkeitä totuuksia taivaallisesta pyhäköstä ja ihmisen lunastuksesta.

 

Kaksi osastoa

Maallisen pyhäkön kaksi huonetta kuvasi taivaallisen temppelin pyhiä osastoja. Johannes sai näyssä katsoa Jumalan temppeliä taivaassa. Hän näki, miten valtaistuimen edessä "oli seitsemän soihtua". Hän näki enkelin, jolla oli "kädessään kultainen suitsutusastia".

"Hänelle annettiin paljon suitsuketta, jotta hän valtaistuimen edessä olevalla kultaisella alttarilla liittäisi suitsutusuhrin kaikkien pyhien rukouksiin".7 Tässä profeetta katseli taivaallisen pyhäkön ensimmäistä osastoa; siellä hän näki seitsemän soihtua ja kultaisen alttarin, joita maallisessa pyhäkössä vastasivat kultainen lamppu ja suitsutusalttari.

 Sitten "taivaassa avattiin Jumalan temppeli", ja hän sai katsoa sisäpuolisen väliverhon taakse kaikkeinpyhimpään. Siellä näkyi "liitonarkku", jota Mooseksen pyhäkössä edusti Jumalan lain säilytyspaikaksi valmistettu arkku." 8

 Näin ne, jotka tutkivat asiaa, löysivät todisteita taivaallisen pyhäkön olemassaolosta. Johannes todistaa, että hän näki sen taivaassa.

 Taivaan temppelissä, kaikkeinpyhimmässä, on Jumalan laki. Sitä säilytetään arkussa, jonka edessä Kristus vetoaa vereensä syntisen puolesta. Tämä kuvaa oikeudenmukaisuuden yhtymistä armoon lunastussuunnitelmassa, joka täyttää koko taivaan 

265


 

SUURI TAISTELU

ihmetyksellä. Tässä on armon salaisuus, johon enkelitkin haluavat luoda silmäyksen - että Jumala voi olla oikeudenmukainen vanhurskauttaessaan katuvan syntisen, että Kristus saattoi alentua nostamaan lukemattoman joukon ihmisiä perikadosta ja pukemaan heidät onhan vanhurskautensa tahrattomiin vaatteisiin.

 Sakarja sanoo Kristuksesta ihmisen välittäjänä: "Hän on rakentava Herran temppelin, hän saa osakseen kunniaa, ja hän istuu ja hallitsee valtaistuimellaan. Pappi on seisova hänen valtaistuimensa vieressä, yksimielisinä he toimivat toinen toisensa rinnalla." 9

 "Hän on rakentava Herran temppelin." Uhrinsa ja välitystyönsä vuoksi Kristus on Jumalan seurakunnan. perustus ja rakentaja, kulmakivi. "Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi." 10 "Hän saa osakseen kunniaa." 11 Lunastettujen lauluna tulee olemaan: "Hänelle, joka rakastaa meitä ja on verellään vapauttanut meidät synneistämme - - hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti!" 12

 "Hän istuu ja hallitsee valtaistuimellaan. Pappi on seisova hänen valtaistuimensa vieressä."13 Kirkkauden valtakunta ei ole vielä tullut. Vasta kun hänen välitystyönsä päättyy, Jumala antaa hänelle valtakunnan, jolla "ei ole loppua". 14 Pappina Kristus istuu nyt Isän kanssa valtaistuimellansa. Valtaistuimella on hän, joka "kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme" "häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin", jotta "hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan".15 Haavoitetut kädet, puhkaistu kylki ja lävistetyt jalat puhuvat langenneen ihmisen puolesta, jonka pelastus ostettiin kalliilla hinnalla.

 "Yksimielisinä he toimivat toinen toisensa rinnalla. "1G Isän rakkaus on pelastuksen lähde langenneelle ihmiskunnalle. Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

266


 

PYHÄKÖN PALJASTETTU SALAISUUS

"Rakastaahan Isä itse teitä." "Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa." ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa.”  17

 

Pyhäkön arvoitus ratkeaa

"Todellinen pyhäkköteltta" taivaassa on uuden liiton pyhäkkö. Kristuksen kuollessa vertauskuvallinen palvelus päättyi. Koska Dan. S: 14 toteutuu uuden liiton aikana, siinä mainitun pyhäkön täytyy olla uuden liiton pyhäkkö. Siksi ennustus: "Niin kauan, että kaksituhatta kolmesataa iltaa ja aamua on kulunut; sitten nousee pyhäkkö taas kunniaan" [Septuaginta ja engl. kuningas Jaakon käänn.: "puhdistetaan"] viittaa taivaan pyhäkköön.

 Mutta mitä tarkoittaa pyhäkön puhdistaminen? Voiko taivaassa olla mitään puhdistettavaa? Heprealaiskirjeen 9. luku kertoo selvästi sekä maallisen että taivaallisen temppelin puhdistamisesta: "Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta. Kun siis taivaan todellisuuden kuvat on näin puhdistettava, tulee itse todellisuus puhdistaa paremmin uhrein." 18, nimittäin Kristuksen kalliilla verellä.

 

Pyhäkön puhdistaminen

Todellisessa palveluksessa puhdistaminen on suoritettava Kristuksen verellä. "Anteeksianto ei ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta." Kysymys on anteeksiantamisesta eli synnin poistamisesta.

 Mutta miten taivaan pyhäkössä voi olla syntiä? Se voidaan selvittää vertauskuvallisen palveluksen pohjalta, sillä maallisten pappien palvelus "on kuitenkin vain taivaallisen palveluksen kuva ja varjo". 19

 Palvelus maallisessa pyhäkössä jakaantui kahteen osaan. Papit palvelivat joka päivä pyhässä, kun taas ylipappi suoritti kerran vuodessa 

 267


 

SUURI TAISTELU

kaikkeinpyhimmässä erityisen sovitustyön pyhäkön puhdistamiseksi. Katuvat syntiset toivat päivittäin uhrinsa, asettivat kätensä sen päälle, tunnustivat syntinsä ja kuvaannollisesti siirsivät ne viattomaan uhriin. Sitten eläin teurastettiin. "Veressä on elävän olennon elämänvoima. " 20 Jumalan rikottu laki vaati rikkojan hengen. Veren, joka kuvasi syyllisyytensä uhriin siirtäneen syntisen elämää, pappi vei pyhään ja pirskotti väliverhon edessä. Väliverhon takana oli laki, jonka syntinen oli rikkonut. Näin synti siirrettiin kuvaannollisesti pyhäkköön. Joissakin tapauksissa verta ei viety pyhään, vaan pappi söi lihan. Molemmat seremoniat kuvasivat synnin siirtämistä katuvasta syntisestä pyhäkköön.

 Tämä työ jatkui läpi vuoden. Näin Israelin synnit siirrettiin pyhäkköön, ja niiden poistamiseksi oli suoritettava erityinen seremonia.

 

Suuri sovituspäivä

Kerran vuodessa, suurena sovituspäivänä, pappi meni kaikkeinpyhimpään puhdistaakseen pyhäkön. Paikalle tuotiin kaksi vuohipukkia ja niistä heitettiin arpaa siitä, "kumpi pukeista kuuluu Herralle ja kumpi Asaselille". 21 Herralle tuleva pukki teurastettiin kansan syntiuhriksi, ja papin piti viedä sen verta väliverhon taakse ja pirskottaa sitä liitonarkun kanteen ja eteen. Lisäksi verta pirskotettiin väliverhon edessä olevalle suitsutusalttarille.

 "Kun Aaron on saattanut päätökseen pyhäkön, pyhäkköteltan ja alttarin puhdistusmenot, hän tuokoon esiin elävän pukin, asettakoon molemmat kätensä eläimen pään päälle ja tunnustakoon siinä israelilaisten kaikki synnit, kaikki pahat teot ja rikkomukset, joihin israelilaiset ovat syyllistyneet. Näin hän pankoon ne pukin kannettaviksi ja lähettäköön sen sitten tehtävään määrätyn miehen ajamana

268


 

PYHÄKÖN PALJASTETTU SALAISUUS

autiomaahan. Pukki saa kantaa kaikki heidän syntinsä asumattomille seuduille." 22 Asaselin pukki ei enää palannut Israelin leiriin,

 Seremonian tarkoituksena oli tähdentää israelilaisille Jumalan pyhyyttä ja hänen vihaansa syntiä kohtaan. Jokaisen tuli kurittaa itseään paastolla tämän sovitustyön aikana. Kaikki työt oli lopetettava, ja Israelin oli vietettävä päivä rukoillen, paastoten ja tutkistellen itseään.

 Syntisen paikalle hyväksyttiin sijainen, mutta uhrin veri ei hävittänyt syntiä, vaan se siirrettiin pyhäkköön. Uhraamalla verta syntinen tunnusti lain arvovallan ja oman syyllisyytensä sekä ilmaisi uskonsa tulevaan Lunastajaan; mutta vielä hän ei ollut kokonaan vapaa lain tuomiosta. Sovituspäivänä ylipappi, otettuaan vastaan seurakunnan uhrin, meni kaikkeinpyhimpään. Hän pirskotti uhria verta liitonarkun kannelle, suoraan lain yläpuolelle, tyydyttääkseen sen vaatimukset. Sitten hän välittäjänä otti synnit ja vei ne ulos pyhäköstä. Asettaen kätensä Asaselin pukin päälle hän kuvaannollisesti siirsi synnit sille. Sitten pukki vei ne pois, ja niitä pidettiin lopullisesti

kansasta poistettuina.

 

Taivaan pyhäkkö

Maallisen pyhäkön vertauskuvallinen palvelus toteutuu taivaallisessa pyhäköstä. Noustuaan taivaaseen Vapahtajamme aloitti työnsä ylipappina: "Kristus ei mennytkään ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on vain todellisen, pyhäkön kuva, vaan itse taivaaseen ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme. " 23

 Pappien palvelus ensimmäisessä osastossa, sen väliverhon sisäpuolella, joka erotti pyhän esipihasta, kuvaa työtä, jonka Kristus aloitti noustuaan taivaaseen. Jokapäiväistä palvelusta suorittava pappi toi

 269


 

SUURI TAISTELU

Jumalan eteen syntiuhrin veren sekä suitsukkeen, joka kohosi ylös Israelin rukousten kanssa. Samoin Kristus vetosi Isän, edessä verensä ansioihin syntisten puolesta ja esitti hänelle katuvien uskovien rukoukset oman vanhurskautensa tuoksun kera. Tällaista palvelusta suoritettiin taivaan pyhäkön ensimmäisessä osassa.

 Sinne opetuslapset seurasivat Kristusta uskossa, kun hän nousi taivaaseen. Sinne keskittyi heidän toivonsa. "Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen. Sinne Jeesus meidän edelläkävijänämme meni, kun hän oli tullut ylipapiksi." "Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä.

Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi unastuksen." 24 Kahdeksantoista vuosisataa tämä työ jatkui pyhäkön ensimmäisessä osassa. Kristuksen veri takasi katuville uskoville Isän anteeksiannon ja hyväksynnän, mutta heidän syntinsä jäivät vielä taivaan kirjoihin. Vertauskuvallisessa palveluksessa suoritettiin sovitus puhdistustyö vuoden lopussa 25, ja samalla tavalla Kristuksen työ ihmisten hyväksi päättyy erityiseen puhdistustyöhön synnin poistamiseksi pyhäköstä. Tämä puhdistustyö alkoi 2300 päivän päättyessä. Silloin meidän ylipappimme astui kaikkeinpyhimpään puhdistaakseen pyhäkön.

 

Tuomio

Uudessa liitossa katuvan synnit pannaan uskossa Kristuksen päälle ja siirretään tosiasiallisesti taivaan pyhäkköön. Ja kuten vertauskuvallisessa palveluksessa maallinen pyhäkkö puhdistettiin poistamalla sitä saastuttavat synnit, niin taivaallisen pyhäkön todellinen puhdistus tapahtuu poistamalla eli pyyhkimällä pois sinne kirjatut synnit. Mutta ennen kuin se voidaan

270


 

PYHÄKÖN PALJASTETTU SALAISUUS

tehdä, on tutkittava taivaan kirjat ja ratkaistava, ketkä ovat katumuksen ja Kristukseen kohdistuvan uskonsa perusteella oikeutettuja osallistumaan sovituksen siunauksista. Siksi pyhäkön puhdistamiseen liittyy tutkiminen ja tuomio ennen Kristuksen tuloa, sillä kun hän tulee, hän antaa jokaiselle tekojensa mukaan. 26

 Näin profeetallisen sanan valoa seuranneet näkivät, että Kristus, sen sijaan että olisi tullut maan päälle 2300 päivän päättyessä vuonna 1844, menikin taivaallisen pyhäkön kaikkeinpyhimpään suorittamaan sovitustyön viimeistä osaa tulonsa edellä.

 Kun Kristus verensä ansiolla poistaa kansansa synnit taivaallisesta pyhäköstä palvelustyönsä lopussa, hän asettaa ne Saatanan päälle, jonka täytyy kärsiä lopullinen rangaistus. Asaselin pukki vietiin autioon maahan, eikä se enää koskaan palannut Israelin seurakunnan luo. Samalla tavalla Saatana karkotetaan ikuisiksi ajoiksi Jumalan ja hänen kansansa luota; kun synti ja syntiset lopullisesti hävitetään, hänenkin olemassaolonsa lakkaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 271