Adventtiuskon
perustuksena ja vahvimpana tukipilarina oli ollut julistus: "Kaksituhatta
kolmesataa iltaa ja aamua - - sitten nousee pyhäkkö taas kunniaan" [kreik.
Septuagintan käännös ja engl. kuningas Jaakon käännös: "pyhäkkö
puhdistetaan"]. 1 Nämä olivat olleet tuttuja sanoja kaikille, jotka
uskoivat Herran pikaiseen tuloon. Mutta Herra ei ollut tullut. Uskovat
tiesivät, ettei Jumalan sana voinut raueta tyhjiin; vian täytyi olla heidän
profetian tulkinnassaan. Mutta ,missä virhe oli.?
Jumala oli johtanut kansaansa suuressa
adventtiliikkeessä. Hän ei sallisi sen päättyvän pimeyteen ja pettymykseen
vääräksi kiihkomielisyydeksi leimattuna. Vaikka monet hylkäsivät profeetallisia
ajanjaksoja koskevat laskelmansa ja kielsivät niihin perustuvan sanoman, toiset
eivät halunneet kieltää Raamatun ja Jumalan Hengen tukemia uskon kokemuksia.
Heidän velvollisuutensa oli pitää kiinni löydetyistä totuuksista. Hartaasti
rukoillen he tutkivat Raamattua huomatakseen erehdyksensä. Koska he eivät
löytäneet virheitä profeetallisista aikalaskelmista, he ryhtyivät tutkimaan
tarkemmin pyhäkkökysymystä.
He huomasivat, ettei. Raamattu tukenut
yleistä käsitystä siitä, että maa olisi pyhäkkö. Sen sijaan he löysivät
täydellisen selityksen pyhäköstä, sen luonteesta, sijainnista ja
palvelustoimista.
"Ensimmäisellä liitolla oli siis
jumalanpalvelusta koskevat säädöksensä ja pyhäkkö täällä maan päällä.
262
PYHÄKÖN
PALJASTETTU SALAISUUS
Pyhäkkönä
oli teltta, jonka etumaisessa huoneessa oli lampunjalka, pöytä ja uhrileivät.
Tätä osaa nimitettiin `pyhäksi'. Toisen verhon takana oli se teltan osa, josta
käytettiin nimeä `kaikkeinpyhin'. Siellä oli kultainen suitsutusalttari ja
liitonarkku, joka oli kauttaaltaan kullalla päällystetty. Arkussa oli kultainen,
mannaa sisältävä astia ja Aaronin sauva, joka puhkesi lehteen, sekä liiton
taulut. Arkun päällä olivat kerubit, kirkkauden enkelit, jotka siivillään
varjostivat syntien sovituspaikkaa. " 2
"Pyhäkkö" oli se teltta, jonka
Mooses rakensi Jumalan käskystä Korkeimman maalliseksi asunnoksi.
"Tehtäköön minulle pyhäkkö, niin minä asun
teidän
keskellänne" 3 oli Moosekselle annettu käsky. Pyhäkköteltta oli upea
rakennelma. Esipihan lisäksi siihen kuului kaksi huonetta, pyhä ja
kaikkeinpyhin, joiden välissä oli kaunis väliverho. Samanlainen verho sulki
ensimmäisen huoneen sisäänkäynnin.
Pyhässä
oli etelän puolella lampunjalka seitsemine lamppuineen, jotka valaisivat sekä
päivällä että yöllä; pohjoisen puolella oli uhrileipäpöytä. Pyhän ja
kaikkeinpyhimmän välissä olevan väliverhon edessä oli kultainen
suitsutusalttari, jolta hyvänhajuinen savu
nousi
Israelin rukousten kanssa päivittäin Jumalan eteen.
Kaikkeinpyhimmässä oli kullalla päällystetty
arkku, jossa säilytettiin kymmenen käskyn lakia. Arkun päällä oli kansilevy,
jonka päällä oli kaksi puhtaasta kullasta valmistettua kerubia. Tässä huoneessa
näkyi Jumalan läsnäolo kirkkauden pilvessä kerubien välissä.
Sen jälkeen kun heprealaiset olivat
asettuneet Kanaaniin, pyhäkköteltta korvattiin Salomon temppelillä. Tämä
kiinteä rakennus oli paljon suurempi,
263
SUURI
TAISTELU
mutta
sen mittasuhteet ja kalustus olivat samat. Tällaisena pyhäkkö säilyi - lukuun
ottamatta Danielin aikaa, jolloin se oli raunioina - kunnes roomalaiset hävittivät
sen vuonna 70 jKr. Tämä ensimmäisen liiton pyhäkkö on ainoa maanpäällinen
pyhäkkö, josta Raamattu kertoo. Eikö uudella liitolla sitten ole pyhäkköä? Totuudenetsijät kääntyivät jälleen
Heprealaiskirjeen puoleen ja huomasivat, että nämä edellä lainatut sanat
viittasivat epäsuorasti uuden liiton pyhäkköön:
"Ensimmäisellä
liitolla oli siis jumalanpalvelusta koskevat säädöksensä ja pyhäkkö täällä maan
päällä." 4 Edellisen luvun alusta he lukivat: "Tulemme nyt asian
ytimeen: Meillä on ylipappi, joka on asettunut taivaassa istuimelleen
Majesteetin valtaistuimen oikealle puolelle. Hän toimittaa palvelusta taivaan
pyhäkössä, todellisessa pyhäkköteltassa, jota ei ole pystyttänyt ihminen vaan
Herra itse. 5
Tässä esitetään uuden liiton pyhäkkö.
Ensimmäisen liiton pyhäkön rakensi Mooses; tämän on rakentanut Herra.
Ensimmäisen liiton pyhäkössä maalliset papit suorittivat palvelusta; tässä
pyhäkössä Kristus, meidän suuri ylimmäinen pappimme, tekee pappispalvelusta
Jumalan oikealla puolella. Ensimmäinen pyhäkkö oli maan päällä, toinen on
taivaassa.
Mooseksen rakentama pyhäkköteltta
rakennettiin mallin mukaan. Herra käski: "Tehkää telttamaja ja kaikki sen
varusteet tarkoin sen mallin mukaan, jonka ininä sinulle näytän."
"Pidä huoli siitä, että teet kaiken sen esikuvan mukaan, jonka sait nähdä
vuorella." Ensimmäinen pyhäkkö "kuvaa nykyistä aikaa: lahjoja ja
uhreja kyllä tuodaan". Sen pyhät huoneet olivat taivaan "todellisen.
pyhäkön kuva". Papit palvelivat siinä, mikä "on kuitenkin vain
taivaallisen palveluksen kuva ja varjo". "Kristus ei mennytkään
ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on vain todellisen pyhäkön
264
PYHÄKÖN
PALJASTETTU SALAISUUS
kuva,
vaan itse taivaaseen ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän
puolestamme." 6
Taivaassa on se suuri alkuperäinen pyhäkkö,
jonka jäljennöksen Mooses rakensi. Maallisen pyhäkköteltan loisto heijasti sen
taivaallisen temppelin kirkkautta, jossa Kristus suorittaa pappispalvelusta
hyväksemme Jumalan valtaistuimen edessä. Maallinen pyhäkkö toimituksineen
opetti tärkeitä totuuksia taivaallisesta pyhäköstä ja ihmisen lunastuksesta.
Maallisen
pyhäkön kaksi huonetta kuvasi taivaallisen temppelin pyhiä osastoja. Johannes
sai näyssä katsoa Jumalan temppeliä taivaassa. Hän näki, miten valtaistuimen
edessä "oli seitsemän soihtua". Hän näki enkelin, jolla oli
"kädessään kultainen suitsutusastia".
"Hänelle
annettiin paljon suitsuketta, jotta hän valtaistuimen edessä olevalla
kultaisella alttarilla liittäisi suitsutusuhrin kaikkien pyhien
rukouksiin".7 Tässä profeetta katseli taivaallisen pyhäkön ensimmäistä
osastoa; siellä hän näki seitsemän soihtua ja kultaisen alttarin, joita
maallisessa pyhäkössä vastasivat kultainen lamppu ja suitsutusalttari.
Sitten "taivaassa avattiin Jumalan
temppeli", ja hän sai katsoa sisäpuolisen väliverhon taakse
kaikkeinpyhimpään. Siellä näkyi "liitonarkku", jota Mooseksen
pyhäkössä edusti Jumalan lain säilytyspaikaksi valmistettu arkku." 8
Näin ne, jotka tutkivat asiaa, löysivät
todisteita taivaallisen pyhäkön olemassaolosta. Johannes todistaa, että hän
näki sen taivaassa.
Taivaan temppelissä, kaikkeinpyhimmässä, on
Jumalan laki. Sitä säilytetään arkussa, jonka edessä Kristus vetoaa vereensä
syntisen puolesta. Tämä kuvaa oikeudenmukaisuuden yhtymistä armoon
lunastussuunnitelmassa, joka täyttää koko taivaan
265
SUURI
TAISTELU
ihmetyksellä.
Tässä on armon salaisuus, johon enkelitkin haluavat luoda silmäyksen - että
Jumala voi olla oikeudenmukainen vanhurskauttaessaan katuvan syntisen, että
Kristus saattoi alentua nostamaan lukemattoman joukon ihmisiä perikadosta ja
pukemaan heidät onhan vanhurskautensa tahrattomiin vaatteisiin.
Sakarja sanoo Kristuksesta ihmisen
välittäjänä: "Hän on rakentava Herran temppelin, hän saa osakseen kunniaa,
ja hän istuu ja hallitsee valtaistuimellaan. Pappi on seisova hänen
valtaistuimensa vieressä, yksimielisinä he toimivat toinen toisensa
rinnalla." 9
"Hän on rakentava Herran
temppelin." Uhrinsa ja välitystyönsä vuoksi Kristus on Jumalan
seurakunnan. perustus ja rakentaja, kulmakivi. "Hän liittää koko
rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi." 10
"Hän saa osakseen kunniaa." 11 Lunastettujen lauluna tulee olemaan:
"Hänelle, joka rakastaa meitä ja on verellään vapauttanut meidät
synneistämme - - hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti!" 12
"Hän istuu ja hallitsee
valtaistuimellaan. Pappi on seisova hänen valtaistuimensa vieressä."13
Kirkkauden valtakunta ei ole vielä tullut. Vasta kun hänen välitystyönsä
päättyy, Jumala antaa hänelle valtakunnan, jolla "ei ole loppua". 14
Pappina Kristus istuu nyt Isän kanssa valtaistuimellansa. Valtaistuimella on
hän, joka "kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme"
"häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän
vain ei langennut syntiin", jotta "hän kykenee auttamaan niitä, joita
koetellaan".15 Haavoitetut kädet, puhkaistu kylki ja lävistetyt jalat
puhuvat langenneen ihmisen puolesta, jonka pelastus ostettiin kalliilla
hinnalla.
"Yksimielisinä he toimivat toinen
toisensa rinnalla. "1G Isän rakkaus on pelastuksen lähde langenneelle
ihmiskunnalle. Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
266
PYHÄKÖN
PALJASTETTU SALAISUUS
"Rakastaahan
Isä itse teitä." "Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman
kanssa." ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan
Poikansa.” 17
"Todellinen
pyhäkköteltta" taivaassa on uuden liiton pyhäkkö. Kristuksen kuollessa
vertauskuvallinen palvelus päättyi. Koska Dan. S: 14 toteutuu uuden liiton
aikana, siinä mainitun pyhäkön täytyy olla uuden liiton pyhäkkö. Siksi
ennustus: "Niin kauan, että kaksituhatta kolmesataa iltaa ja aamua on
kulunut; sitten nousee pyhäkkö taas kunniaan" [Septuaginta ja engl.
kuningas Jaakon käänn.: "puhdistetaan"] viittaa taivaan pyhäkköön.
Mutta mitä tarkoittaa pyhäkön puhdistaminen?
Voiko taivaassa olla mitään puhdistettavaa? Heprealaiskirjeen 9. luku kertoo
selvästi sekä maallisen että taivaallisen temppelin puhdistamisesta: "Lain
mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen,
ellei vuodateta uhriverta. Kun siis taivaan todellisuuden kuvat on näin
puhdistettava, tulee itse todellisuus puhdistaa paremmin uhrein." 18,
nimittäin Kristuksen kalliilla verellä.
Todellisessa
palveluksessa puhdistaminen on suoritettava Kristuksen verellä.
"Anteeksianto ei ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta." Kysymys
on anteeksiantamisesta eli synnin poistamisesta.
Mutta miten taivaan pyhäkössä voi olla
syntiä? Se voidaan selvittää vertauskuvallisen palveluksen pohjalta, sillä
maallisten pappien palvelus "on kuitenkin vain taivaallisen palveluksen
kuva ja varjo". 19
Palvelus maallisessa pyhäkössä jakaantui
kahteen osaan. Papit palvelivat joka päivä pyhässä, kun taas ylipappi suoritti
kerran vuodessa
267
SUURI
TAISTELU
kaikkeinpyhimmässä
erityisen sovitustyön pyhäkön puhdistamiseksi. Katuvat syntiset toivat
päivittäin uhrinsa, asettivat kätensä sen päälle, tunnustivat syntinsä ja
kuvaannollisesti siirsivät ne viattomaan uhriin. Sitten eläin teurastettiin.
"Veressä on elävän olennon elämänvoima. " 20 Jumalan rikottu laki
vaati rikkojan hengen. Veren, joka kuvasi syyllisyytensä uhriin siirtäneen
syntisen elämää, pappi vei pyhään ja pirskotti väliverhon edessä. Väliverhon
takana oli laki, jonka syntinen oli rikkonut. Näin synti siirrettiin
kuvaannollisesti pyhäkköön. Joissakin tapauksissa verta ei viety pyhään, vaan
pappi söi lihan. Molemmat seremoniat kuvasivat synnin siirtämistä katuvasta
syntisestä pyhäkköön.
Tämä työ jatkui läpi vuoden. Näin Israelin
synnit siirrettiin pyhäkköön, ja niiden poistamiseksi oli suoritettava
erityinen seremonia.
Kerran
vuodessa, suurena sovituspäivänä, pappi meni kaikkeinpyhimpään puhdistaakseen
pyhäkön. Paikalle tuotiin kaksi vuohipukkia ja niistä heitettiin arpaa siitä,
"kumpi pukeista kuuluu Herralle ja kumpi Asaselille". 21 Herralle
tuleva pukki teurastettiin kansan syntiuhriksi, ja papin piti viedä sen verta
väliverhon taakse ja pirskottaa sitä liitonarkun kanteen ja eteen. Lisäksi
verta pirskotettiin väliverhon edessä olevalle suitsutusalttarille.
"Kun Aaron on saattanut päätökseen
pyhäkön, pyhäkköteltan ja alttarin puhdistusmenot, hän tuokoon esiin elävän
pukin, asettakoon molemmat kätensä eläimen pään päälle ja tunnustakoon siinä
israelilaisten kaikki synnit, kaikki pahat teot ja rikkomukset, joihin
israelilaiset ovat syyllistyneet. Näin hän pankoon ne pukin kannettaviksi ja
lähettäköön sen sitten tehtävään määrätyn miehen ajamana
268
PYHÄKÖN
PALJASTETTU SALAISUUS
autiomaahan.
Pukki saa kantaa kaikki heidän syntinsä asumattomille seuduille." 22
Asaselin pukki ei enää palannut Israelin leiriin,
Seremonian tarkoituksena oli tähdentää
israelilaisille Jumalan pyhyyttä ja hänen vihaansa syntiä kohtaan. Jokaisen
tuli kurittaa itseään paastolla tämän sovitustyön aikana. Kaikki työt oli
lopetettava, ja Israelin oli vietettävä päivä rukoillen, paastoten ja
tutkistellen itseään.
Syntisen paikalle hyväksyttiin sijainen,
mutta uhrin veri ei hävittänyt syntiä, vaan se siirrettiin pyhäkköön.
Uhraamalla verta syntinen tunnusti lain arvovallan ja oman syyllisyytensä sekä
ilmaisi uskonsa tulevaan Lunastajaan; mutta vielä hän ei ollut kokonaan vapaa
lain tuomiosta. Sovituspäivänä ylipappi, otettuaan vastaan seurakunnan uhrin,
meni kaikkeinpyhimpään. Hän pirskotti uhria verta liitonarkun kannelle, suoraan
lain yläpuolelle, tyydyttääkseen sen vaatimukset. Sitten hän välittäjänä otti
synnit ja vei ne ulos pyhäköstä. Asettaen kätensä Asaselin pukin päälle hän
kuvaannollisesti siirsi synnit sille. Sitten pukki vei ne pois, ja niitä
pidettiin lopullisesti
kansasta
poistettuina.
Maallisen
pyhäkön vertauskuvallinen palvelus toteutuu taivaallisessa pyhäköstä. Noustuaan
taivaaseen Vapahtajamme aloitti työnsä ylipappina: "Kristus ei mennytkään
ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on vain todellisen, pyhäkön kuva, vaan itse
taivaaseen ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme. " 23
Pappien palvelus ensimmäisessä osastossa, sen
väliverhon sisäpuolella, joka erotti pyhän esipihasta, kuvaa työtä, jonka
Kristus aloitti noustuaan taivaaseen. Jokapäiväistä palvelusta suorittava pappi
toi
269
SUURI
TAISTELU
Jumalan
eteen syntiuhrin veren sekä suitsukkeen, joka kohosi ylös Israelin rukousten
kanssa. Samoin Kristus vetosi Isän, edessä verensä ansioihin syntisten puolesta
ja esitti hänelle katuvien uskovien rukoukset oman vanhurskautensa tuoksun
kera. Tällaista palvelusta suoritettiin taivaan pyhäkön ensimmäisessä osassa.
Sinne opetuslapset seurasivat Kristusta
uskossa, kun hän nousi taivaaseen. Sinne keskittyi heidän toivonsa. "Se
toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen.
Sinne Jeesus meidän edelläkävijänämme meni, kun hän oli tullut
ylipapiksi." "Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta,
hän on uhrannut oman verensä.
Näin
hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään
ja hankkinut meille ikiajoiksi unastuksen." 24 Kahdeksantoista vuosisataa
tämä työ jatkui pyhäkön ensimmäisessä osassa. Kristuksen veri takasi katuville
uskoville Isän anteeksiannon ja hyväksynnän, mutta heidän syntinsä jäivät vielä
taivaan kirjoihin. Vertauskuvallisessa palveluksessa suoritettiin sovitus
puhdistustyö vuoden lopussa 25, ja samalla tavalla Kristuksen työ ihmisten
hyväksi päättyy erityiseen puhdistustyöhön synnin poistamiseksi pyhäköstä. Tämä
puhdistustyö alkoi 2300 päivän päättyessä. Silloin meidän ylipappimme astui
kaikkeinpyhimpään puhdistaakseen pyhäkön.
Uudessa
liitossa katuvan synnit pannaan uskossa Kristuksen päälle ja siirretään
tosiasiallisesti taivaan pyhäkköön. Ja kuten vertauskuvallisessa palveluksessa
maallinen pyhäkkö puhdistettiin poistamalla sitä saastuttavat synnit, niin
taivaallisen pyhäkön todellinen puhdistus tapahtuu poistamalla eli pyyhkimällä
pois sinne kirjatut synnit. Mutta ennen kuin se voidaan
270
PYHÄKÖN
PALJASTETTU SALAISUUS
tehdä,
on tutkittava taivaan kirjat ja ratkaistava, ketkä ovat katumuksen ja
Kristukseen kohdistuvan uskonsa perusteella oikeutettuja osallistumaan
sovituksen siunauksista. Siksi pyhäkön puhdistamiseen liittyy tutkiminen ja
tuomio ennen Kristuksen tuloa, sillä kun hän tulee, hän antaa jokaiselle
tekojensa mukaan. 26
Näin profeetallisen sanan valoa seuranneet
näkivät, että Kristus, sen sijaan että olisi tullut maan päälle 2300 päivän
päättyessä vuonna 1844, menikin taivaallisen pyhäkön kaikkeinpyhimpään
suorittamaan sovitustyön viimeistä osaa tulonsa edellä.
Kun Kristus verensä ansiolla poistaa kansansa
synnit taivaallisesta pyhäköstä palvelustyönsä lopussa, hän asettaa ne Saatanan
päälle, jonka täytyy kärsiä lopullinen rangaistus. Asaselin pukki vietiin
autioon maahan, eikä se enää koskaan palannut Israelin seurakunnan luo. Samalla
tavalla Saatana karkotetaan ikuisiksi ajoiksi Jumalan ja hänen kansansa luota;
kun synti ja syntiset lopullisesti hävitetään, hänenkin olemassaolonsa lakkaa.
271